Koulussa kuvituksen erikoistekniikat -kurssilla saatiin tehtäväksi toteuttaa naamio, joka näyttää oman pimeän ja valoisan puolen. Ne asiat, jotka estävät toteuttamasta unelmia, kokeilemasta uutta, kehittymästä - vastaan ne asiat, joista saa voimaa elämäänsä, inspiraatiota ja uskallusta.
Ihan itse voi jokainen keksiä, mitä kerron itsestäni tämännäköisellä naamiolla. 8D
Tekniikka oli vapaa - käytin pahvia, mustaa kimalleliimaa ja akryylimaaleja (tietty myös bambin!).
keskiviikko 3. joulukuuta 2014
tiistai 18. marraskuuta 2014
Coupista ropeksi
Noniin tässä se nytten on!
Eli postaus, jonka aiheena on ropetus.
Ollaan siis porukalla pelattu semmoista korttipeliä kuin Coup. On meinaan koukuttava ja oikein mukava "lämmittelypeli", eli sitä on jees pelata pari kierrosta ennen kun alotetaan isompi peli (esim. Cosmic Encounter, Game of Thrones jne.)
Peli perustuu pitkälti valehtelulle, vaikka rehellisinkin keinoin voi voittaa. Jokaisella on kaksi hahmoa, joiden päämääränä on olla viimeinen pelissä. Menettäessään influencen, poistuu pelistä.
Innostuttiin tästä pelistä niin paljon, että eräänä kauniina iltana Itäkeskuksessa meni vähän yli... sitten minä ja meidän GM päätettiin että näillä hahmoillahan vedetään nyt improvisaatio-rope! Näin kävikin. Laatu on yllättävän upea. Maailma sijoittuu jonkinlaiseen tulevaisuuteen, melko samanlaiseen maailmaan kuin missä elämme, mutta kenties eri ulottuvuuteen.
Niin tämän piti olla vain läppä, mutta peli muodostui niin eeppiseksi, että olemme jatkaneet pelaamista... Olen piirtänyt jokaiselle kuvan kortin pohjalta pelien aikana. Oli hauskaa kuvitella, miltä hahmon vaatteet ja vartalo näyttävät kortin ulkopuolella.
Kyseisen pelisession kuvat on otettu juuri kun Pawi oli muuttamassa. Taustalla näkyvä tyhjä kämppä muutamine pahvilaatikkoineen ja Kapuineen on aika kolkko!
Eli postaus, jonka aiheena on ropetus.
Ollaan siis porukalla pelattu semmoista korttipeliä kuin Coup. On meinaan koukuttava ja oikein mukava "lämmittelypeli", eli sitä on jees pelata pari kierrosta ennen kun alotetaan isompi peli (esim. Cosmic Encounter, Game of Thrones jne.)
Peli perustuu pitkälti valehtelulle, vaikka rehellisinkin keinoin voi voittaa. Jokaisella on kaksi hahmoa, joiden päämääränä on olla viimeinen pelissä. Menettäessään influencen, poistuu pelistä.
Niin tämän piti olla vain läppä, mutta peli muodostui niin eeppiseksi, että olemme jatkaneet pelaamista... Olen piirtänyt jokaiselle kuvan kortin pohjalta pelien aikana. Oli hauskaa kuvitella, miltä hahmon vaatteet ja vartalo näyttävät kortin ulkopuolella.
Kyseisen pelisession kuvat on otettu juuri kun Pawi oli muuttamassa. Taustalla näkyvä tyhjä kämppä muutamine pahvilaatikkoineen ja Kapuineen on aika kolkko!
![]() |
| Kunnon säännöt on tämänkin vitsin takana. Ihan nopilla heitellään, vaikka tarinapohjainen rope onkin. |
![]() |
| Ambassador (= meidän pelissä Hali Bubu :''D) |
![]() |
| Contessa on vielä kesken! |
Tunnisteet:
pelaaminen,
pelit,
piirtäminen
sunnuntai 2. marraskuuta 2014
Alkuasukas ja Aku Aku
Halloween oli tosi kiva tänä vuonna! Itse vietin perjantai-illan askarrellen Crash Bandicoot peleistä tuttua Aku Akua. Ensin hommasin sulat Kampin Sinellistä, 0,20e kappale. Meni noin neljä tuntia tehdä naamari valmiiksi. Käytin materiaaleina pahvia ja akryylimaalia. Naamion taakse kiinnitin kuminauhan, jotta se pysyy kasvoilla.
![]() |
| "BABUKA!" |
lauantai 25. lokakuuta 2014
Salainen Sienikirja! Ööpeli tykkää
Alustan tämän postauksen pienellä kämäsellä koosteella, jossa on paloja joistain ihme sieniaiheisista vanhoista töistäni.
Nimittäin! Oli pakko ostaa tämmöinen ihana kirja Orivedeltä. Salainen Sienikirja, jonka on kuvittanut, kirjoittanut ja taittanut Julia Savtchenko. Kirjakauppiaan mukaan tämä oli nyt aivan uusi kirja, joten ajattelin alkaa heti suosittelemaan sitä kaikille sienien ja söpöjen juttujen ystäville!
Kuvitukset ja tarinan mielikuvituksekkuus oli juuri mun mieleen - sellaista mitä haluan itsekin joskus tehdä! Tuli ihan inspiraatio, että johonkin samanmoiseen voisin käyttää aikaa valmistuttuani Muotsikasta.
Niin kiva kun joskus löytyy uusia kirjoja, jotka poikkeavat massasta. Olen saanut tarpeekseni kaiken maailman Disney prinsessa ja Autot -jutuista sekä peruskliseisistä saduista, joita nykyajan lapset tuntuu kuluttavan turhan liikaa. Muutenkin haluaisin nähdä enemmän tällaisia kauniita kuvituksia, joille on annettu tarpeeksi tilaa kirjan taitossa.
Aiheena sienet tietysti sopivat minulle, kun olen maalannut lukion alusta lähtien kaikenlaisia värikkäitä mielikuvitussieniä... Pidän siitä kun kirja antaa ymmärtää että näitä sieniä on oikeasti, ihan varmaan lapset uskovat että voivat löytää niitä metsästä, jos oikein etsivät.
Viimeisessä kuvassa on lempisieneni Louskurousku, joka on jokaisen sientenpoimijan riesa, sillä se ei missään nimessä halua tulla poimituksi. "Kun varomaton poimija ojentaa kätensä tarttuakseen siihen, se nappaa sormesta kiinni terävillä hampaillaan. Kipu on hirvittävä!" - Nää tekstit naurattaa mua niin paljon X'D - "Käyttöarvo: Voidaan käyttää arvokkaan omaisuuden vahtina tai silppurina, jos sen saa poimittua ja kuljetettua kotiinsa."
Nimittäin! Oli pakko ostaa tämmöinen ihana kirja Orivedeltä. Salainen Sienikirja, jonka on kuvittanut, kirjoittanut ja taittanut Julia Savtchenko. Kirjakauppiaan mukaan tämä oli nyt aivan uusi kirja, joten ajattelin alkaa heti suosittelemaan sitä kaikille sienien ja söpöjen juttujen ystäville!
Kuvitukset ja tarinan mielikuvituksekkuus oli juuri mun mieleen - sellaista mitä haluan itsekin joskus tehdä! Tuli ihan inspiraatio, että johonkin samanmoiseen voisin käyttää aikaa valmistuttuani Muotsikasta.
Niin kiva kun joskus löytyy uusia kirjoja, jotka poikkeavat massasta. Olen saanut tarpeekseni kaiken maailman Disney prinsessa ja Autot -jutuista sekä peruskliseisistä saduista, joita nykyajan lapset tuntuu kuluttavan turhan liikaa. Muutenkin haluaisin nähdä enemmän tällaisia kauniita kuvituksia, joille on annettu tarpeeksi tilaa kirjan taitossa.
Aiheena sienet tietysti sopivat minulle, kun olen maalannut lukion alusta lähtien kaikenlaisia värikkäitä mielikuvitussieniä... Pidän siitä kun kirja antaa ymmärtää että näitä sieniä on oikeasti, ihan varmaan lapset uskovat että voivat löytää niitä metsästä, jos oikein etsivät.
Viimeisessä kuvassa on lempisieneni Louskurousku, joka on jokaisen sientenpoimijan riesa, sillä se ei missään nimessä halua tulla poimituksi. "Kun varomaton poimija ojentaa kätensä tarttuakseen siihen, se nappaa sormesta kiinni terävillä hampaillaan. Kipu on hirvittävä!" - Nää tekstit naurattaa mua niin paljon X'D - "Käyttöarvo: Voidaan käyttää arvokkaan omaisuuden vahtina tai silppurina, jos sen saa poimittua ja kuljetettua kotiinsa."
Tunnisteet:
kirjat,
luonto,
sienet,
tutkimusretki
keskiviikko 8. lokakuuta 2014
Transfer mä oon
Kiitos Mirkan, viime viikonloppua tähditti "Transfer mä oon!" -kipale Willy Foggin Maailman ympäri 80 päivässä -piirrossarjasta. Jouduttiin myös toteamaan että Transferin ääninäyttelijä on vetänyt ihan yhtä uskottavan roolin sarjassa Herra Huu... No näitä quoteja sateli sitten turhankin paljon :D
Mikäs tälle kaikelle parempi paikka kuin Keitele!
Luuttasimme myös puolukat ja suppilovahverot metsästä, kävimme kylillä ja yö- ja päiväkävelyillä ihanan syksyisissä tunnelmissa sekä ehdimme saunoakin. Saimme myös otettua muutaman tärähtäneen yhteiskuvan!
Nyt kun syksyn sää alkaa vaatimaan lämpimämpää pukeutumista niin minut saattaa bongata uudessa takissani! (Tästäkin lisää kuvia jossain vaiheessa kunhan pääsen eeppiseen kuvausympäristöön). Suunnittelin takin ja eräs torkkelista tuttu ystäväni toteutti sen kokonaan itse! Yhdessä pohdimme yksityiskohtia ja hankimme kankaat ja napit. Hänelle tämä oli koulutyö osana jakkuviikkoa tms.
Kuva on otettu kylläkin viime kevään lopulla, (ja siitä ei näe kuinka hullun kuuma oli...) En ehtinyt siitä eteen päin pitää takkia, koska säät lämpenivät niin nopeasti. Odotus on palkittu :3
Mikäs tälle kaikelle parempi paikka kuin Keitele!
Luuttasimme myös puolukat ja suppilovahverot metsästä, kävimme kylillä ja yö- ja päiväkävelyillä ihanan syksyisissä tunnelmissa sekä ehdimme saunoakin. Saimme myös otettua muutaman tärähtäneen yhteiskuvan!
Nyt kun syksyn sää alkaa vaatimaan lämpimämpää pukeutumista niin minut saattaa bongata uudessa takissani! (Tästäkin lisää kuvia jossain vaiheessa kunhan pääsen eeppiseen kuvausympäristöön). Suunnittelin takin ja eräs torkkelista tuttu ystäväni toteutti sen kokonaan itse! Yhdessä pohdimme yksityiskohtia ja hankimme kankaat ja napit. Hänelle tämä oli koulutyö osana jakkuviikkoa tms.
Kuva on otettu kylläkin viime kevään lopulla, (ja siitä ei näe kuinka hullun kuuma oli...) En ehtinyt siitä eteen päin pitää takkia, koska säät lämpenivät niin nopeasti. Odotus on palkittu :3
![]() |
| Assassin's Creed fiilistely Alppipuistossa |
sunnuntai 14. syyskuuta 2014
Syksy on täällä, elän
Syksy on aikaa jolloin tunnen eniten eläväni. Syksy ja kevät saisivat olla pidempiä ja talvi lyhyempi!
Rakastan pirteän kylmiä aamuja, piemeneviä iltoja, sumua, usvaisia peltoja ja järviä... tietysti myös väriloisto itsessään ja syksyn tuoksu ovat parhautta.
Rakastan pirteän kylmiä aamuja, piemeneviä iltoja, sumua, usvaisia peltoja ja järviä... tietysti myös väriloisto itsessään ja syksyn tuoksu ovat parhautta.
Ruska alkaa näkyä. En huomannut sitä ennen kuin kävimme vähän poissa Helsingistä. Halusin käydä vielä fiilistelemässä vanhaa kotipaikkaa, Hakunilaa. Vähän kaihertaa mieltä, koska siellä sijaitseva Hevoshaan koulu aiotaan lopettaa. Kävin siellä 1-2 luokan, tietysti samoilla alueilla vietin myös aiemman lapsuuteni, yhteensä 8,5 vuotta.
Joka tapauksessa halusin käydä vielä kerran kuvaamassa, miltä paikat Hakunilassa näyttävät ennen tuhoa. Muistan kyseiset paikat lapsuudestanikin juuri tällaisina, siksi ehdin vielä taltioida muistoja.
![]() |
| Hevoshaan koulu |
![]() |
| Hakunilan urheilupuistoa |
![]() |
Vanha symppismies heitteli sorsille leipää![]() |
![]() |
| Hevoshaan koulun lähistöllä on unelmatalo! Semmoisen haluaisin <3 En viitsinyt ottaa kuvaa, mutta sen pihalla on tämmöinen kasvihuone ;> Ympäröivä alue on tietysti yksi syy tähän fanitukseen! |
Ihmeellinen pyhiinvaellusmatka omaan lapsuuteen. En ole aina myöntänyt, mutta kyllä Hakunila merkitsee minulle yhtä paljon kuin Porvoo, johon sitten muutimme. Ehkä vaan harmittaa kun paikka, joka määrittää minua niin paljon, muuttuu.
Tunnisteet:
hakunila,
haters gonna hate,
luonto,
maasto,
veeran puheenvuoro
tiistai 2. syyskuuta 2014
Halibubun Taikalamppu
Koulukin alkoi taas mukavasti ja viimeistä vuotta viedään. Sitten olen graafinen suunnittelija, iiiiik. Vaikka en voi vannoa ettenkö vielä hakisi jatkokoulutukseen esim. maisteriksi. Ihan tavallinen luokanopettajan duunikin on alkanut kiinnostaa. Toisaalta olisiko järkevää hyödyntää omaa taiteellisuutta ja alkaakin kuvisopeksi? Ei voi tietää.
Kävin myös eräänä päivänä Arbiksella tutkimassa miten ne pärjää uuden logon kanssa, ihan mainiosti! Olivat oikein tyytyväisiä ja sain kukkakimpun <3 Siellä juuri aloin näitä opiskelu- ja urajuttujakin miettimään, kun oli puhetta että voisin vetää jotain kursseja siellä (kunhan osaisin enemmän ruotsia).
tiistai 12. elokuuta 2014
sunnuntai 1. kesäkuuta 2014
Veli on ylioppilas, Star Wars -tyyliin!
Teemana oli Star Wars.. yritin keksiä surkeita aiheeseen liittyviä vitsejä, askartelin Star Wars rebel alliance -symboleita yms.. Oli muuten nyt vasta toinen ja kolmas kakku, jotka olen tehnyt - ehk tää tästä.
On se jännää et nyt ollaan molemmat sisarukset ex-torkkeleita, mutta kuvislukio pysyy sydämessä aina <3
![]() |
| Stormtrooper cake |
![]() |
| Darth Vader cake |
Tilaa:
Kommentit (Atom)





























































